Liikenteen ja erityisesti yksityisautoilun metropolialueella aiheuttamat haitat ovat ilmeisiä. Autoilu saastuttaa ympäristöä, aiheuttaa meluhaittoja, kuluttaa aikaa sekä on vaarallista ja kallista. On yllättävää, miten paljon kaupunkitilaa luovutetaan yksityisautoilulle ympäristön ja ihmisten kustannuksella

Yksityisautoilua puolustetaan usein yksilön vapaudella liikkua, nopealla siirtymisellä paikasta toiseen ja joukkoliikenteen kehnoudella. On selvää, että nopea ja vapaa siirtyminen paikasta toiseen on perusteltua. Sitä ei voida kuitenkaan tehdä hinnalla millä hyvänsä. Eihän tupakkaakaan saa enää polttaa ihan missä tahansa. Joukkoliikenteen heikko taso taas on poliittisten päätösten ja toimenpiteiden seurausta, joka olisi helposti korjattavissa.

Kaikein lisäksi auton ratin takana vietetty aika on usein pois jostain muusta hyödyllisestä. Kulkemalla joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä, aika tulee hyödynnettyä paremmin. Junassa istuessa voi lukea, tehdä töitä tai rentoutua. Työmatkapyöräily ja kävely ovat taas mitä parhainta hyötyliikuntaa.

Tärkeintä metropolialueen politiikkaa olisi vähentää liikkumistarvetta yhdyskuntarakenteen keinoin sekä tukea kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöä. Toissijaisena vaihtoehtona tulee edistää biokaasulla ja uusiutuvalla sähköllä kulkevien autojen kehittämistyötä ja käyttöönottoa siellä missä autoja oikeasti tarvitaan.

Keinoja autoilun haittojen vähentämiseen on onneksi monia. Niistä tärkeimpiä ovat ruuhkamaksujen käyttöönotto, kevyen- ja joukkoliikenteen tukitoimenpiteet sekä maksuton joukkoliikenne. Myös nopeusrajoitusten alentaminen, autottomat keskustat, parkkipaikkojen vähentäminen, pyöräkaistat ja kävelykadut sekä ihmisten ja ympäristön ehdoilla toteutettu yhdyskuntarakenne ovat viihtyisän metropolialueen tunnusmerkkejä. Lisäksi polttoaineveron korotukset ja päästöporrastukset, autoveron porrastuksen kiristäminen, työmatkakulujen veroetujen poistaminen ja parkkimaksujen nostaminen olisivat tehokkaita ohjauskeinoja liikenteen haittojen minimoimiseksi.

Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuselvityksen mukaan ruuhkamaksu olisi yllä luetelluista keinoista kaikkein tehokkain keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Ruuhkamaksujen käyttönoton myötä ruuhkat vähenisivät, joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi, ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät sekä liikenneturvallisuus paranisi. Seudun elinkeinoelämälle koituisi monia hyötyjä ja maankäyttö tiivistyisi. Ruuhkamaksut olisivat taloudellisesti kannattavia ja niistä seuraisi monia yhteiskuntataloudellisia hyötyjä Myös kansainväliset kokemukset osoittavat, että ruuhkamaksu on erinomainen keino hillitä liikenteen haittoja.

Helsinki ja monet kaupungit viettävät kerran vuodessa autotonta päivää. Vaikka yhden päivän aikana ei ihmisten liikkumistottumuksia muuteta, on päivä hyvä muistutus meille kaikille yksityisautoilun aiheuttamista haitoista. Totaalikieltojen sijaan tärkeämpää olisi kuitenkin, että pohtisimme päivittäin omia liikkumistottumuksiamme. Omassa metropolissani vuoden jokainen päivä voisi olla autoton.

Leo Stranius

Luonto-Liiton pääsihteeri ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja